perjantai 2. helmikuuta 2018

Vaihteleva viikko ja kuukausi :-)

Mennyt viikko on ollut kelien puolesta todella monipuolinen. Auringosta tiukkaan hämärään ja.tuhtiin lumisateeseen on ehditty viikon aikana saada sääelämyksiä :-)

Sukkatehtaan tuloksista pitäisi ottaa ainakin itseä varten kuvia. Jouluna jaoin sukkia lahjoiksi aika nirsonlaisesti, joten nyt varastossa on useampia pareja valmiina, vaikken oikeasti mitenkään nopea neuloja olekaan. Kovasti olen tyytyväinen siihen, miten paljon olen oppinut, vaikkei käsien kätevyys ollutkaan lapsena vahvuuksiani.

Mutta ihminen kehittyy. Tahtomattaankin ja erityisesti tahtoessaan. Ilman kehittymistä kuihtuisin. Onneksi maailma on täynnä kehittymisen mahdollisuuksia. Ei ole pakko jäädä sijoilleen, jos ei halua.

Valokuvaamisessa luonto on edelleen todella lähellä sydäntäni. Mutta henkilö- ja tapahtumakuvaukset ovat tuoneet innostavan kehittymismahdollisuuden luonnon kuvaamisen rinnalle. Vuoden vaihteessa kävin kuvaamassa hautajaisia elämäni ensimmäistä kertaa. Ihan hyvin sujui mielestäni ensimmäiseksi kerraksi. Tein paljon esitöitä valmistautuakseni kuvaamiseen. Varsinaisen kuvaamisen jälkeen tein vielä ihan kunnon rupeaman kuvien käsittelyn ja valikoimisen kanssa. Toivottavasti omaisetkin ovat kuvien suhteen tyytyväisiä.

Nyt suunnittelen henkilökuvauskeikkaa. Haluan taas tehdä esityöt kunnolla ja tehdä homman kunnolla.

Mutta viikon tilhet eivät poseeranneet, pysähtyivät sentään hetkiseksi pihatuijaan ennen pelmahtamistaan naapurin pihlajan viimeisiin marjoihin ja sieltä naapurin naapurin koivuun. Esitöitä ei voinut eikä tarvinnut tehdä. Piti vain tehdä, minkä pystyi tuossa nopeassa hetkessä :-)

Entä sinä - pidätkö paikalleen juurtumisesta, jatkuvasta kehittymisestä vai molemmista?






39 kommenttia:

  1. Oi, oppisin niin mielelläni erinäisiä asioita, mutta pääni on eri mieltä. Miekään en lapsena ollu kätevä käsistäni ainakaan neuletöiden osalta, mutta aikuisena opin jollain lailla senkin - tosin en mikään ekspertti todellakaan ole, palmikkoneulekin vielä oppimatta, mutta sukat syntyy kyllä. Ja koiran pusakatkin alkaa olla tusinan harjoituskappaleen jälkeen jossain määrin hallussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No opithan sinä sitten - oli pääsi mielestäsi mitä mieltä tahansa ;-)

      Poista
  2. Tilhet ovat niin kuvauksellisia lintuja ja malttavat olla paikallaan, upeat talviset kuvat!

    Tumpelo olin nuorenpana käsistäni, mutta mitä enemmän tekee, sen parempaa jälkeä minäkin sain. Neulominen ja ompelu alkoivat sujua kohtuullisen hyvin. Nyt tosin en enää saa juuri mitään aikaiseksi. Ne käsivaivat ovat kiusaa tehneet ja laiskuus..

    Pakkanen paukkuu, kaunista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ovat ne, jotka malttoivat sen reilun minuutin olla paikallaan ;-) Kuvien ulkopuolella oli melkoinen sähellys :-)

      Harmi niitä käsiongelmiasi :-(

      Upeaa uuden viikon alkua :-)

      Poista
  3. Hienosti olet päässyt tilhien hetkeen kiinni kameralla.
    Nuorempana halusin jatkuvasti oppia uusia asioita, mutta nykyisin mieluummin paneudun jo opittuihin asioihin syvemmin, niissä kehittyen. Elämä tuo kuitenkin jatkuvasti eteen uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joten väkisinkin joutuu oppimaan uutta jatkuvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iän myötä oppimistapa muuttuu, kuten myös se, mihin haluaa keskittyä.

      Poista
  4. Työ tekijäänsä opettaa...käsillä olen aina halunnut tehdä jotain, nykyään harvemmin:)

    Upeita nuo sinun tilhikuvasi.

    VastaaPoista
  5. Hienot tilhikuvat. Siinäpä olisikin aikamoinen helpotus kuvaajalle, jos tilhetkin saisi pysymään paikallaan kuvauksen ajaksi.
    Joissain asioissa pysähtyneisyydellä on puolensa. Monessa tekemisessä oppiminen on tarpeellista ja mitä enemmän huomaa edistyvänsä, sitä enemmän haluaa oppia lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä olisi yksi opeteltava taito lisää - eläinten pysäyttely ;-)

      Tuo oppimisen kehä on totta. Ja kun oppii, kiinnostuu väistämättä asiasta enemmän. Ja sehän taas innostaa ottamaan lisää selvää aiheesta :-)

      Pysähtymistäkin tarvitaan. Joku on siinäkin parempi kuin moni muu.

      Poista
  6. Oi miten kaunita kuvia tilhistä :)

    VastaaPoista
  7. Ihanat kuvat. Haaveilen, että joskus osaisin ottaa vastaavia. Tykkään oppia uutta. Kehityskohteet tällä hetkellä ovat valokuvat ja kukkasidonta.

    VastaaPoista
  8. Ihanat tilhikuvat, on ne kauniita lintuja♥ Onneksi se ihminen kehittyy:) On niin monta asiaa jotka eivät vaan lapsena millään luonnistunut ja nyt aikuisena saa välillä huomata..hei minähän osaankin tämän:) Mukavaa lauantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tavallaan luovutin monesta jutusta nuorena, sillä kuvittelin, että sitä joko on hyvä tai ei ole hyvä. Ei tullut mieleenikään, että harjoittelemalla minustakin voisi tulla noissa minulle vaikeammissa taidoissa aikanaan ihan hyvä.

      Sitä paitsi oppimisen taito myös paranee, mitä enemmän sitä harjoittaa.

      Oppiminenhan ei ole itse tarkoitus, mutta ei kannata rajoittaa unelmiaan omien ennakkoluulojensa vuoksi.

      Poista
  9. Tilhet ovat kauniita! Nekin ovat jääneet vielä näkemättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlajanmarjoja on paljon notkumassa ja odottamassa syöjiä. Juuri nyt ne ovat melkoisen lumikuorrutuksen alla, mutta kyllä aurinko, vesisade tai suojakeli ne sieltä vielä paljastaa. Jospa silloin tilhet olisivat näkyvämmin liikkeellä.

      Poista
  10. Hieno kuva tilhistä. Ne ovat komeita kun ovat parvissa, näyttäviä.

    VastaaPoista
  11. *wow* wonderful this birds photos and and so many on a tree full of snow!!!
    Happy weekend
    Elke

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you, Elke!

      Winter is now at its best :-)

      Poista
  12. Voi itku! Miten ihanat värit kuvissa on!!

    VastaaPoista
  13. Uskomattoman upea kuvat. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
  14. Sopivasti molempia. Mahtavat kuvat. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
  15. Onpa paljon tilhiä. Erityisesti kahdesta viimeisestä kuvasta tulee mieleen angry birds-linnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä tuleekin, kun huomasin sillä silmällä katsoa :-)
      Minä näen urpiaiset aina sellaisian angry birdseinä ;-)

      Poista
  16. Hyvä kysymys:)
    Paikalleen juutuminen, öö tota, joo. Jos siis kyseessä asuminen. Mutta toki elämäntilanteiden mukaan olen valmis myös muuttamaan. Toisaalta 40 vuotta samassa kunnassa asuneena ja sen jälkeen naapurikuntaan muuttaneena, koen nyt tarvetta juuttua tänne, niin paikkakuntaan kun taloonkin, onhan se itse rakennettu.
    Mutta kaikessa muussa koen tarvetta jatkuvaan kehittymiseen. Rakastan haasteita. Esim. Ikean kalusteiden kokoaminen on mielestäni ihanaa itsensä haastamista. Tospn itsellämme ei ole tällä hetkellä yhtään Ikean kalustetta, mutta onneksi aina välillä niitä on saanut kasata muille:)
    Työssä on oltava haastetta ja mahdollisuus kehittyä. Kotona on pakko oppia uutta, vaikka vain ruuan laitossa. Voi, niitä on niin paljon, mutta siinä muutama esimerkki.
    Mukava kuulla, että sinulle yksi kehittymisen kohde ollut käsityöt, ehkä joskus saamme nähdä niitä myös täällä blogissasi.
    Mukavaa ja talvista alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kysyin juurtumisesta, en juuttumisesta ;-)
      Mutta juuttuakin saa :-)

      Minulla on kai jonkinlainen virta-ajattelu. Pysyäkseen virrassa paikallaan suhteessa muuhun ympäristöön, täytyy tehdä jatkuvasti töitä tai juurtua riittävän lujasti paikoilleen. Virrassa voi jäädä myös ajelehtimaan, yleensä matka ei ole mitä parhain eikä päämääräkään se mieluisin. Jos virrassa jää paikalleen makaamaan, käy juuri noin.

      Sitten voi myös yrittää itse ohjailla menoaan. Hieman vain, kevyesti vauhtia antaen ja ohjaten. Tai sitten enemmän, jopa paljonkin enemmän, oikein suunnitelmallisesti.

      Jos luulee voivansa ohjata omaa reittiään jatkuvasti itse määräten ja ohjaten, väsy tulee. Vaikka tuleehan se muutenkin ;-)

      Poista
  17. Komeat ihanat tilhet! Täällä rastaat söivät kaikki marjat yms joten tilhet tuskin meille saapuvat mutta tiklejä ilokseni ruokailee lintulaudalla. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tikli olisikin ihana vieras :-)
      Meillä puut notkuvat lumitötteröiden kurruttamia pihlajanmarjaterttuja...

      Poista
  18. Upeat tilhet parvessa puussa. Tosi kivan näköistä. Ja itse en ole nähnyt ensimmäistäkään tilheä. - No olen ollut flunssassa eikä oikein ole tullut lähdettyä lähiseutua kauemmaksi ulos. heh. Mutta ehkä meillä ei niitä tilhejä olekaan, mene ja tiedä. Ehkä omakotitalon ikkunasta niitä näkisi.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)